Joogan harjoittaminen tänä päivänä

Tänä päivänä tuntemamme jooga on kulkenut tuhansien vuosien pituista matkaa, ja erottuakseen perinteisestä joogasta nykyaikainen jooga on saanut nimekseen moderni jooga. Moderni jooga sai alkunsa itse asiassa jo 1800-luvun puolivälissä ja siihen on vaikuttanut intialaisen perinteen lisäksi myös länsimainen kulttuuri. Moderni jooga voidaankin jakaa tänä päivänä kahteen eri osaan sen perimmäisen tarkoituksen vuoksi; siinä missä toiset harjoittavat joogaa uskonnollisista tai elämänkatsomuksellisista syistä, toiset taas harjoittavat sitä terveydellisistä ja maallisista syistä.

Modernin joogan synty

Kuten yllä jo mainittiin, moderni jooga on saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä, vaikkakin se saavutti lopullisen muotonsa 1920- ja 1930-luvun aikana. Modernin joogan muotoutumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti kaksi intialaista gurua Swami Vivekananda ja Tirumalai Krishnamacharaya.

Molemmat gurut vaikuttivat sekä Intiassa että länsimaissa ja heidän päämääränään oli luoda joogasta sekä henkisesti että fyysisesti antoisa laji, jota kuka tahansa voisi harrastaa iästä, sukupuolesta tai muista lähtökohdista riippumatta. Vivekanandan ja Krishnamacharayan ansiosta modernista joogasta onkin kasvanut asketismista, hengellisyydestä ja hindulaisuudesta itsenäinen laji, jota on pystytty muokkaamaan ja kehittämään jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Jooga tänä päivänä

Tänä päivänä joogasta löytyy jo valtavasti erilaisia tyylejä ja uusia kehitetään koko ajan. Tällä hetkellä jooga voidaan kuitenkin jakaa vielä kolmeen päälajiin, eli perinteiseen, moderniin ja postmoderniin joogaan. Tunnettuja moderneja joogalajeja ovat niin monille tuttu hathajooga kuin sivanandajooga, astangajooga, sahajajooga ja bikramjooga. Perinteisiä joogalajeja taas ovat esimerkiksi karmajooga ja bhaktijooga, kun taas postmoderneiksi joogalajeiksi katsotaan muun muassa vinyasajooga ja yinjooga. Vaikka kaikki nämä alalajit kuuluvatkin joogaan, on jokaiselle alalajille ominaista sen oma ideologia.

Tänä päivänä joogaa harrastetaan tilastojen mukaan jo lähes sadassa eri maassa. Joogan lukuisat terveysvaikutukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myös valtavasti joogan suosion kasvuun, sillä sen tiedetään helpottavan esimerkiksi selkävaivoista, korkeasta verenpaineesta ja niskajumeista johtuvia oireita. Jooga on kuitenkin vielä tänäkin päivänä paljon muutakin kuin tyylikäs ja moderni kuntoilulaji. Erityisesti modernin joogan kehitys nähdään länsimaissa tapana rentoutua ja irrottautua hektisestä arjesta ja siitä onkin kasvanut tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.